Syksyn tuulessa korkeat kuuset, hakkaavat päitään yhteen taivasta vasten. Sade rypistelee järven pintaa ja pesee sydämesi puhtaaksi minusta. Pakkaan unelmani ja menneet vuodet yhdeksi mytyksi reppuni pohjalle ylpeyteni peitoksi. Olet vapaa. Minä menneisyyteni vanki.
Vanhalla kaavalla
Liiterin lautaseinä leimasin, piirtää syitä otsanahkaan. Terttuselja ja puunlastut, katoamaton aistimuisti. Nuoruuden kurittomat kesäyöt jättävät jälkiänsä kasvutarinaan.
Kohta mukana tytöt ja heräilevä uusi aisti. Asiat asettuvat uomiinsa, niin kuin aina ennenkin. Avioliitto, tehdastyö ja asunto anopin yläkerrasta. Joku väittäisi, että olisi voinut mennä huonomminkin. Minä toivoin, ettei äiti olisi ollut näkemässä.
Se kun oli uskovainen ja kaikki oli kiinni Herrasta. Mitään väliä enää, minä luon nahkani uutta elämää varten ja ajan mopolla töihin.
Leima ummessa
Liikaa kilometrejä mittarissa
kukaan ei kelpuuta
Pinta kulahtanut
mäsät nivelet
Toinen lyhty himmeä
vuotava pakari
Tuossa makaa eikä mihinkään liiku
Saatanan sohvaperuna
koko ukko.
Hulluuden valokeilassa
Hymyilevä kaksisuuntainen mielialasi
tuijottaa minua öisin eri peileistä
Olen väsynyt oleskeluusi
pääni sisällä
Hiivit varkain vierelleni
raahaat minut väkivalloin peiton alta ja
piilotat sängyn alle
murtuneen viattomuutesi viereen
mikä on suljettu
uhriutumisesi harson alle
Pahaa-aavistamaton mielettömyys
rauhoittaa sieluni ja
kunnioitan ystävyytemme valhetta.
Unettomia öitä
Kirkkaan metsälammen pilvet hajoavat
pimeyden levätessä lempeän kuunvalon kainalossa
Kaikki on pehmeän kaunista
kaukana totuudesta
yksinäinen anteeksipyyntö
Luon sinut vierelleni metsien varjoista ja
näen punaisten hiustesi loimun
tähtien himmentäessä näkemystäni
Ripottelen epävarmuuteni tuulten vietäväksi
pimeyden syvetessä
jälkeesi
elämän viimeinen piinattu askel
ja sydämeni palaa luoksesi.
Vive la liberté
Ylpeytesi jättimäinen varjo kohoaa yllesi kun
minä vierittelen surua poskiltani
Nujerretun väkijoukon tyhjät kasvot
kuin taulut
Rivoli 59 seinällä
Historian kuluttamat argumentit
vapaana lupauksista
joita piirretyt huulet vannoivat
Ja
aika pitää kiinni köydestä
minkä perässä raahaudumme
pitkin
muistojen kylmiä katuja
luopuneena toivosta.
Lauantai-iltana joskus ennen
Ukot tanssilavan puuceen takana
povitaskuryypyllä
Lesti Leif tarjoilee ryyppyjä ja
ukot irvistelee
Me mukulat tanssilavan puuceen takana
ihmetellään
ukot irvistelee
ja kehuu
On on hyvää on
ja irvistelee
Mersun takakontista
lisää.
Lauantai-iltana nykyaikana
Kasauma geneettistä ja
psyykkistä jätettä
valutettuna ihmisen muotoiseen muottiin
aiheutta ruuhkaa
kylppärin peilin edessä
yksinään
Silmät suuret kuin lautaset
naama harmaasta vahasta
ja huomenna
seuraava päivä.
Muisto
Ahtaat hämmentyneet vuodet
pakattuna ajan hidastamalle kovalevylle
Suussa sulamaton muiston muotoinen imeskelytabletti
Tuuli puhelee korvaan tiivisteen välistä
ja mielikuvissa suihkii villasukka
Olit niin kuvitteellinen
että lakkasit olemasta
Et ollut mitään maallista
mutta
kuuluit minulle.
Shaken, not stirred
Katselen urani pohjalta
miten toiveet lentävät yli pimeän repaleisen syystaivaan.
Huomaan olevani kuin vanha Lada
häpeällinen
ja sen aiheuttamat sivuvaikutukset
Keksin hyvän drinkin
Marriage on the rocks.
Maistelen sitä
mutta se karvastelee kurkussani
vääntää sisuksissani
ja oksennan kiukkuni nähtäväksenne
uteliaat paskiaiset.